perjantai 31. elokuuta 2018

bujo | helmikuu & maaliskuu

Pahoittelut taas kerran kuvien laadusta, argh... helmikuun kuvat otin keskellä yötä äärimmäisen huonossa valossa, eikä mulle jälkikäteen nähtävästi tullut mieleen muutenkaan tarkistaa kuvien laatua miltään osin, huoh. No, onneksi niistä nyt kuitenkin suurinpiirtein näkee, miltä tuo meikäläisen helmikuu näytti XD Kyseiselle kuukaudelle en tehnyt mitään introa, koska en yksinkertaisesti halunnut - ja sehän tässä bujoilussa just onkin parasta, kun voi mennä niin täysin fiiliksen mukaan. Helmikuun loppuun tein itselleni ns. "brain dumpin" - aika vähän tuli tuota aukeamaa käytettyä, mutta toisaalta tieto siitä, että se on olemassa ja käyttövalmiina, tuntui jotenkin helpottavalta. Tykkäsin tosi paljon syyskuun viikkonäkymistä ja halusin ottaa ne uudestaan käyttöön, mutta koska olin sopinut itseni kanssa, että saan tehdä bujoa etukäteen ainoastaan, jos kokeilen jotain uutta, oli mun hieman modifoitava syyskuun systeemiä. En osaa sanoa kummasta pidin enemmän; koin molemmat systeemit oikein toimiviksi. 



Maaliskuussa halusin ensinnäkin ottaa käyttöön perinteisemmän kuukausinäkymän, koska ne on enemmän mun juttu, mutta tein siitä kokeilumielessä hieman pienemmän. Samaten halusin ottaa uudestaan käyttöön juoksevat listat, mutta koska tiesin, että kuukausi tulisi olemaan harkan takia kiireinen, päätin omistaa jokaiselle viikolle kokonaisen aukeaman yhden sivun sijaan (toisin kuin tammikuussa). Näihin aikoihin Henkan työvuorot ja menot tuntuivat muuttuvan jatkuvasti ja koska tolta mieheltä ei vaan yksinkertaisesti onnistu sähköisen kalenterin käyttö, mä koin tarpeelliseksi tehdä aukeaman, jonne saisin kaikki ne sen "menen ehkä, eikun en menekään, menen tuolloin, paitsi että työvuoro muuttui" -jutut. Eihän siinä mitään, jos tykkäisin bujoilla lyijärin kanssa, mutta kun en vaan pysty enkä kykene...



Täytyy myöntää, että fanitan edelleen todellatodellatodella paljon näitä maaliskuun viikkonäkymiä ja melko varmasti otan ne käyttöön uudessa bujossa. En osaa sitä sen paremmin selittää, mutta sen lisäksi, että nää oli tosi toimivat, ne myös miellyttävät omaa silmää esteettisesti - ja osittain sen takia ne olikin niin toimivat, koska musta oli kiva palata bujon ääreen päivittäin, kun se oli niin nätti, jotenkin. Tässä vaiheessa aloin viimeistään myös hahmottaa paremmin sen minkälaisia mun viikkonäkymien tarvitsee olla, jotta saan niistä parhaan hyödyn irti sekä toisaalta sen, että mun ei tarvitse piirtää bujoon oikeasti yhtään mitään saadakseni siitä "nätin" - on monia muitakin tapoja tehdä siitä omaa silmää miellyttävä. Mua edelleen ärsyttää tosi paljon se kuva, minkä useimmat ihmiset bujoilusta saa - kun ei siinä oikeasti ole pointtina se ulkonäkö vaan se, että saat elämäsi järjestykseen. Bujo on oikeasti vain ja ainoastaan lista asioista, that's all. Itse vaan henkilökohtaisesti käytän bujoa todennäköisemmin silloin, kun olen tyytyväinen kyseisen kuukauden/viikon ulkonäköön, joten sen takia se esteettisyys on mulle itselleni tärkeää. Mutta --- jokainen tavallaan!

keskiviikko 29. elokuuta 2018

bujo | tammikuu 2018

Aloittaessani bujoilun, yksi mun suurimmista ns. huolenaiheistani oli oikeasti se, että mitä jos yhtä vuotta ei saa mahtumaan yhteen kalenteriin? SIIS APUA HEI. Mulle vuosi ei periaatteessa ole koskaan ollut perinteinen kalenterivuosi; työstäni johtuen mennään sen sijaan varhaiskasvatuksen toimintakausien mukaan, eli mun vuosi alkaa perinteisesti elokuusta, mikä tietenkin tuntui itsellekin tosi luontaiselta kouluvuosien jälkeen. Paitsi että nyt tämän ajan mitä olen itse ollut opiskelemassa, aloittava kuukausi on ollut tietenkin syyskuu. En ole enää yhtä neuroottinen senkään suhteen että kaikki toimintakauden kuukaudet pitäisi saada samaan vihkoon, eikä mulla ole missään vaiheessa ollut tarvetta aloittaa uutta bujoa jokaisen vuoden alussa, mutta a) kyllähän mä silti hieman toivon, että saisin yhden vihkon kestämään koko toimintakauden ja b) kyllä mä haluan joulukuun ja tammikuun väliin jotain vuoden vaihtumisen merkiksi. Tällä kertaa näiden kuukausien väliin iskin sivun, johon mun oli myöhemmin mahdollista lisätä vaikka lupauksia tai mantroja tulevalle vuodelle. Tää on kaikessa yksinkertaisuudessaan yksi mun suosikkiaukeamani ja palaan sen äärelle edelleen säännöllisesti. En nyt henkilökohtaisista syistä jakanut tässä noita mantrojani, mutta listalta löytyy tosiaan kaikenlaisia asioita, kuten esim. "tietekone + muut ruudut illalla kiinni ajoissa" ja siis voin heti kättelyssä kertoa, että tuo kyseinen lupaus ei TODELLAKAAN ole toteutnut, haha. 





Tammikuulle valitsin teemaväriksi vihreän, koska tammikuu on meikäläisen synttärikuukausi ja vihreä suosikkivärini joten, go figure... Halusin myös kokeilla mahduttaa kaksi viikkoa yhdelle aukeamalle. Tykkäsin tästä systeemistä sen verran paljon, että maaliskuussa otin sen käyttöön uudestaan, joskin hieman muunneltuna versiona. Oon tullut siihen tulokseen, että nää juoksevat listat toimii mulla - ainoa huono puoli on se, että koska viikkonäkymät on jo valmiina, eikä sun tarvitse joka päivä erikseen tehdä sitä päivän listaa, bujoon kurkistaminen unohtuu helposti. Silloin kun on reipas olo niin täähän ei ole mikään ongelma, koska mun tulee tuolloin otettua bujo mukaan aamupalapöytään, mutta sitten taas niinä päivinä kun fiilis ei ole mikään aktiivisin, niin bujo on asteen verran helpompi vaan unohtaa jonnekin... Kokemusta on, kröhöm. Mutta all in all, toimi!

tiistai 28. elokuuta 2018

bujo | rymyn seurannat + joulukuun näkymät

Hieman siinä taas kesti, mut nyt mulla on jostain kumman syystä kova palo saada nää kaikki vanhat ulkoasut tänne blogin puolelle itselle säilöön. Tykkään siitä ajatuksesta, että meikäläisen "bujo journey" on konkreettisesti näkyvillä ja blogin kautta näihin vanhoihin asuihin on niin superhelppoa palata, jos fiilis iskee. Eli, viime vuonna aloin seuraamaan syvällisemmin Rymyn juttuja ja se osoittautui tosi hyväksi ideaksi. Tätä ennen mä en ollut aina kartalla siitä, milloin koiran kynnet on leikattu tai milloin se on viimeksi punnittu jne. Rymyn kynsien leikkaamista seurasin alusta asti kuukausi/viikkoseurannoissani, mutta nykyään sieltä löytyy myös hampaiden pesu ja koirapuistokäynnit. Rymyn kesäterkut -postauksessa selitin, miten Rymylle oli tullut painoa ja tästä johtuen Rymyn safkojen ynnä muiden juttujen seuraaminen tuli äärimmäisen ajankohtaiseksi. Tai no, ajankohtaistahan se olisi varmaan ollut alusta asti, mutta viimeistään tossa vaiheessa mä tajusin, että mun on otettava bujo avuksi tässäkin asiassa ja ihan aikuisten oikeasti paneuduttava taas asiaan.



Kuten kuvasta näkyy, huhtikuun puolella alkoi merkkailut sitten unohtumaan aivan totaalisesti. Tämä siis johtui osittain stressistä ja siitä, että joka kerta piti kaivaa se oikean värinen kynä esille (tästä johtuen päädyin muuttamaan systeemiä seuraavassa bujossa aika rankalla kädellä, mutta siitä lisää myöhemmissä postauksissa). Alkuun tämä ei ollut mikään ongelma, mutta tuolloin mulla olikin noita kyseisiä tombow-tusseja about kourallinen. Nyt kun niitä on niin paljon, että pitäisi hankkia isompi penaali, se just tietyn kynän metsästäminen ei ole enää mikään helpoin prosessi :D Kesäkuussa 2018 olin jo aikalailla luovuttanut, mutta toisaalta tässä vaiheessa oltiin saatu Rymyn paino putoamaan. Ainoa asia mikä tosiaan enää vaati kunnolla panostamista oli hampaiden pesu --- ja sen kanssa taistellaan itse asiassa edelleen, huoh. 


Joulukuussa kaipasin bujoon jotain uutta ja erilaista. Istuin yhtenä iltana bujon ääreen ja sain aikaan ylhäällä näkyvän aukeaman. Koska joulukuussa ei ollut hirveästi kouluhommia, tää toimi todella hyvin ja miellytti omaa silmää. Aivan samanlaisena tuo aukeama ei koko kuukautta pysynyt, vaan siihen tuli pikkuhiljaa lisättyä vähän sitä sun tätä, tottakai. Joulukuussa poikkesin omasta tyylistäni myös siinä mielessä, että joka viikolla käytössä oli täysin erilainen viikkonäkymä.


... ja se olikin sitten siinä eli palataan astialle jos ja kun seuraavan kerran saan jotain aikaan :D Oon nyt aika ahkerasti tehnyt hommia ton uudistetun youtube-kanavani kanssa, joten senkään takia ei bloggailu ole viime aikoina ollut päällimmäisenä mielessä, mutta kyllä mä silti jossain vaiheessa haluan nää bujo-jutut saada tänne lykättyä!

maanantai 21. toukokuuta 2018

virallinen sydänultra


Hui saakeli. Tässähän on vierähtänyt taas ihan mukavasti aikaa viime postailusta, hupsista - ja oikeastaan aikalailla vahingossa! Mun oli tarkoitus postailla enemmänkin, varsinkin bujoilusta, mutta ei-niin-yllättäen ei siitä mitään tullut... mut jospa tässä tämän kesän aikana saisi aikaiseksi puskea ulos noi luonnoksiin jääneet postaukset, haha. Olihan se ensimmäinenkin opiskeluvuosi melko kiireinen, mutta kyllä tuon toisen lukuvuoden aikana on jostain syystä stressilevelit olleet välillä niin huipussaan, että toimintakyky on hetkittäin ollut ihan nollissa. Eikä se talven pimeys, harmaus ja kylmyys todellakaan auttaneet asiaa. Onneksi nyt on kelit olleet aivan ihanat ja mä olen vihdoin ja viimein saanut allergiaoireet oikeilla lääkkeillä kuriin, joten oon pystynyt nauttimaan kesän alusta ihan eri tavalla kuin aikaisemmin. Ollaan mm. puistoiltu Rymyn kanssa ahkerasti ja muutenkin lenkkeilty paljon enemmän --- remmiräyhääminen on nimittäin helpottanut todella paljon! Toki huonojakin päiviä sattuu kohdalle silloin tällöin, niin koiralle kuin omistajalle, mutta pääsääntöisesti mulla itselläni on nykyään paljon rennompi ja luottavaisempi olo, kun ollaan Rympylän kanssa kahdestaan liikkeellä. Ja siis valehtelematta se, ettei tarvii koko ajan kärsiä hirveistä allergiaoireista, on vaikuttanut asiaan ihan älyttömästi. Mä oon jopa jossain määrin alkanut nauttimaan lenkkeilystä Rympän kanssa. Mutta joo, en nyt kuitenkaan tänään ajatellut pelkästään hehkuttaa näitä kesäisiä kelejä vaan vähän synkemmillä asioilla oon liikenteessä... 


Me nimittäin käytiin lauantaina Rymyn kanssa Eläinklinikka Tähdessä ihan virallisessa sydänultrassa ja kuten vähän uumoiltiin, vikaahan sieltä löytyi. Rymyn veljistä ainakin kahdella on todettu myös häikkää sydämessä, joten tulos ei todellakaan yllättänyt - senhän takia sinne itse asiassa mentiinkin. Rymyn sydänvika on kuitenkin mun käsittääkseni tässä vaiheessa veljiinsä verrattuna paljon lievempi; on oireeton eikä esim. vaadi mitään lääkitystä. Toisin sanoen meillä jatkuu lääkärin käskystä normaali elämä, helteillä pitkien lenkkien välttäminen. Seurailkaa, ettei tule vajaatoimintaoireita (lepohengitystiheys nousee yli 30 krt/min, yskä, suorituskyky huono, pyörtyily, hengitysvaikeudet)... Nukuttaa saa hammaskivenpoistoa varten. Kontrollia suositellaan 1 vuoden kuluttua. 

Lääkärireissu sujui normaaliin tapaan, mitä nyt meitsi laitettiin hetkeksi makaamaan lääkärin lattialle jalat kohti kattoa, kun meinasi taju lähteä. Onneksi ymmärsin siinä sanoa, että nyt on muuten pakko päästä istumaan... Sydän ultrataan koiran ollessa hereillä, joten voitte vaan kuvitella mitä Rymy oli asiasta mieltä. Pöytä, jossa koiraa pidettiin kyljellään, oli just sen verran korkea että mä sain olla koko ajan varpaillani ja muutenkin oli aika työlästä hommaa tuon meidän jäbän paikallaan pitäminen. Ja kuten lekuri siinä sanoi, että onhan se myös emotionaalisesti rankkaa, kun saa kuulla ei-niin-hyviä uutisia - siitäkin huolimatta, että niitä osaisi odottaa. Siinä vaiheessa kun meikäläinen putosi pelistä, kutsuttiin vastaanotosta Henkalle toverin apuun, koska yksin Rymyn pitäminen kyljellään oli ihan mahdotonta. Operaation jälkeen käytiin vielä pieni rauhoittumislenkki, jotta lekuri pystyisi kuuntelemaan Rymyn sydämen ---- yksikään lääkäri ei siinä ole aikaisemmin onnistunut, koska Rymyhän tärisee niin hemmetisti ja tärinä alkaa sillä sekunnilla, kun päästään eläinlääkäriaseman ovista sisään. Meinasi se nytkin olla hieman haastavaa tauosta huolimatta, mutta onneksi odotushuoneeseen tuli toinen koira, joten kun Rymy jäi kuuntelemaan ja katselemaan toveria, tärinäkin hellitti hetkeksi. 


Viimeksi kun käytiin about vuosi sitten Palokan Evidensiassa niiden rasvapattien takia, mä itse asiassa mainitsin lääkärille, että Rymyn veljeltä on löytynyt sivuääni ja se lekurihan siinä yritti vähän sydäntä kuunnella. Sanoi, ettei ainakaan näin kuulu mitään ja että tokihan Rymyn tärinä vaikuttaa asiaan - ja siis olin kyllä jo tuolloin tietoinen, ettei tuommoinen pieni ohimennen tehty kuuntelu mitään kerro ja että ultra on edessä joka tapauksessa. Nyt lekuri kuitenkin sanoi, että ihan selvästi se sieltä kuului. Lausuntoon kirjasi, että pulssin rauhoituttua gradus1/6 sivuääni mitraalialueelta. Eli tuomioksi muodostui mitraaliendokardoosi, vasemman eteiskammioläpän vuoto. Oikealta puolelta kuvattaessa lekuri kyllä heti sanoikin, että jotain röpelöä siellä sydämessä kyllä näyttää olevan ja lopputulema oli tosiaan se, että vasemman eteiskammion läppä on selkeästi paksuuntunut. 

Mä tykkäsin Eläinklinikka Tähdestä kyllä tosi paljon, musta siellä oli ihanan rento, mutta asiansa osaava meininki - tosin niin on Evidensiassakin aina ollut, mutta Tähti sattuu sijaitsemaan tuossa ihan muutaman kilsan päässä meistä. Evidensia löytyi ennen suhteellisen läheltä, mutta nyt pitää lähteä Keljonkankaalle tai Vaajakoskelle, joten voi olla, että jatkossa käydään useammin Tähdessä. Kertoo ehkä sekin jotain, että siinä vaiheessa, kun mut laitettiin maahan makaamaan, mua ei yhtään hävettänyt - ja kun nousin sieltä ylös, niin mulle vielä kiikutettiin mehua. Muutenkin palvelu oli tosi hyvää ja jäi hyvä fiilis vierailusta kaikesta huolimatta. Seuraavaksi ois sitten tarkoitus varata Rymylle hammashoitoon aika; on meinaan pesuista huolimatta hampaat taas ihan hirveän näköiset. Jos sitä sotaoperaatiota nyt pesemiseksi voi edes kutsua... kynsien leikkaaminen onnistuu nykyään ilman mitään ongelmaa, kun aikoinaan otin sen asenteen, että hommahan tehdään, mutta hampaiden suhteen tuo asenne ei kyllä ole auttanut pätkääkään. Raakaruuallahan yritin saada hampaita parempaan kuntoon, mutta sitä syödessään Rymy joko huutaa nälkäänsä tai vastaavasti lihoo eli toisin sanoen oikean annoskoon löytäminen tuntuu olevan rakettitiedettä. Nappulalla sen sijaan ollaan saatu pidettyä paino aika hyvin kurissa - ja nappulahan ei tietenkään samalla tavalla putsaa hampaita, koska sehän olisi liian helppoa, eh. Sivutietona kerrottakoon, että kotivaaka näytti viimeksi 13,8kg, lääkärin 14,4kg. Mutta painohan oli edellisellä lääkärikerralla yli 17kg, että mun mielestä ollaan kyllä onnistuttu ihan hyvin tässä projektissa :)


Anyways. Vaikka loma periaatteessa alkoi, eikä luentoja tai demoja enää ole ennen syyskuuta, oppimistehtäviä on luonnollisesti muutama listalla, huoh... Viime kesänä sain kouluhommista huolimatta aika hyvin postauksia ulos ja toivon, että tänä kesänä on sama homma. Varsinkin bujoiluun liittyvät postaukset haluaisin nimittäin saada "ajan tasalle" - varsinkin kun kohta olisi aika korkata uusi bujo, jee! Joten palaillaan astialle :)