tiistai 29. syyskuuta 2015

kiire ei yhtään minkään takia

Böö! On taas ollut pitkän aikaa muka niiiiin kiire ei yhtään minkään takia, etten ole saanut aikaiseksi päivittää blogiakaan. Tämä nyt tuskin yllätti ketään, ahem. Meikäläiseen on iskenyt jonkunlainen kaamoslaiskuus, myönnän sen ihan auliisti, mutta onneksi on olemassa tuo toinen puolisko, joka on hoitanut mm. koiran kunnollisen lenkityksen. Toiseksi, kun ei ole mitään selkeää suunnitelmaa, en osaa ikinä aloittaa yhtään mitään, vaikka takaraivossa olisi miljoona pientä idean poikasta - oli kyse sitten blogipostauksista tai siivoamisesta.

No, jostain se on kuitenkin taas lähdettävä liikkeelle, joten tässäpä olisi Henkan ottamia lenkkikuvia. Henkka käy Rympylän kanssa useasti joko pururadan vieressä olevalla vanhalla kentällä tai sitten vähän kauempana kuopalla, kuten me olemme vakkarilenkkipaikkame nimenneet. Nämä kuvat ovat kaikki kuopalta tai sen lähettyviltä, kuten myös NÄMÄ. Kuvista on varmaankin suht helppo päätellä miksi tykkäämme liikkua tuolla, eiks jea? Mahtavat maisemat, erilaista maastoa, mustikoita.



Ollaan me onneksi tässä kesällä/syksyllä nähty vähän Serpulaa&Myytiskääkin sekä Elsa the ranskanbulldoggia, ettei olla sentään ihan eristyksissä oltu. Olin tänään suunnitelmista poiketen muutaman tunnin töissä ja tulin kotiin aikomuksenani lähteä Rymyn kanssa lenkille. No, en lähtenyt, sillä kämppä oli tyhjä; eihän siinä mitään, normitilanteessahan asia olisi ollut täysin fine, mutta me kun satumme olemaan Rymyn kanssa kahdestaan keskiviikko-iltaan asti enkä tietääkseni ottanut koiraa mukaani töihin. Joten, interesting...

No, onneksi ei ehtinyt iskeä paniikki, vaan tulin heti ajatelleeksi, että Rymy on varmaan ottanut ja lähtenyt ystäviensä luokse ja niinhän siinä sitten oli käynyt, heh... okei, oikeastihan ystäväni oli yrittänyt soittaa minulle ja kysyä missä menen, mutta koska en ollut vastannut puhelimeen, tämä oli käynyt nappaamassa Rymyn oven raosta ja vienyt heille. Oli se mokoma vielä metässä rämpivälle Henkallekin ilmoittanut, että voi leikkiä tyhmää jos kysyn koiran perään, haha. Yritti vissiin sydänkohtausta aiheuttaa, että olisi saanut Rymyn itselleen omaksi, eiku :D


 Jaaaaaaaaa, sitten vielä parit randomit räpsyt;


Vika kuva on muuten viime viikolta, kun Rympylä istui pitkän aikaa sänkymme vieressä ja tuijotti mua kaiken kertova katse naamallaan. "Siis ihan oikeastiko sä vielä ysin jälkeen lojut täällä sängyssä ja kuvittelet, että se on Ok? Ei käy. Ruokaa. Nyt. Heti." Näin. Jospa vaikka ensi kerralla saisin aikaan jonkun ihan oikean postauksen...

Ps. Kyllä, Rymy saunoo meidän kanssa - meillä ei enää edes voida puhua saunasta, vaan "lämpimästä huoneesta", koska Rymy tietää mitä sana tarkoittaa. Rymy myöskin useasti infoaa meitä kylppärin ovella, tyyliin, "Määäääää tiedän että se on ollut jo 30min päällä, alkaa olemaan vähän lämpimämpi, voitas mennä jo. Mennään, meeennäään, meeeennääääään!" Yleensä se viihtyy meidän kanssa saunassa sen 5-10 minuuttia, jonka aikana löylyä ei joko heitetä tai heitetään hyvin minimaalisesti ja kun poitsu on valmis, se nousee seisomaan ja hänen ylhäisyytensä nostetaan alas (en anna enää hypätä itse kumpaankaan suuntaan).