tiistai 5. tammikuuta 2016

angry birdin paluu

 (tai vaihtoehtoisesti meidän jatkuvasti uudistuvan olohuoneen uusin look)


KODIN SYDÄN -postauksessa tykkäsin meidän olkkarista, se oli toimiva just sellasenaan - ja niin se olikin! Tuon jälkeen täällä on kuitenkin jouduttu vaihtamaan tavaroiden paikkaa, muuttelemaan pieniä asioita siellä täällä, ja senpä takia tää olohuone on nyt pidemmän aikaa aiheuttanut mulle harmaita hiuksia. Valehtelematta vähintään kuukauden välein iskee hirveä tarve pistää se uusiksi... mikä on edelleen käytännössä mahdotonta, koska sohvan ja telkkarin paikat ovat aikalailla vakio parista eri syystä. Äidillähän oli tosiaan sohva nykyisen tv-tason paikalla ja pyörillä liikuteltava telkkari ikkunan edessä, mutta mä en mielelläni laittaisi siihen mitään, mikä ei ole helposti siirrettävissä muualle. Ensinnäkään meidän kämppä ei ole mikään maailman valoisin pesä, joten koen tuon ikkunan aika oleelliseksi valonlähteeksi, ja toiseksi, meidän työhuone oli ennen äidin makkari, josta äiti nimenomaan halusi nähdä telkkarin. Meillä makkari on muualla, enkä minä missään nimessä tahdo sinne telkkaria, nukkuminen kun ei muutenkaan ole helppoa.

No, nyt meillä joka tapauksessa näyttää tuolta. Jokunen aika sitten sain päähäni siirtää vitriinin nurkkaan ja kaverilta saadun lipaston tv:n viereen, vähän niinkuin testimielessä josko se miellyttäisi silmääni enemmän. Ja no, vaikka edelleen mielestäni jossain on jotain vikaa, on tuo olkkari nyt ainakin vähän parempi. Luulen, että seuraavan kerran kun käydään huonekaluostoksilla, mukaan lähtee ensisijaisesti uusi tv-taso, sillä epäilen ongelman juuren olevan tuossa vanhassa... se ei vaan enää sovi meille, ei samalla tavoin kuin ennen.

Työhuoneen uudelleen järjestelyn takia meikkipöytä, josta en vielä tahdo luopua, lähti vierashuoneeseen ja näin ollen vierashuoneessa majaillut, tunnearvoltaan kovin rakas lipasto tarvitsi uuden kodin. Työhuoneeseen se oli liian iso, joten nyt se koristaa vuorostaan olkkaria, vaikken puunsävyistä edelleenkään hirveästi pidä. Vanhan tv-tason hennoin muuten antaa myyntiin ja siitä päästiin eroon parissa päivässä, mikä yllätti meikäläisen täysin. Mutta ei haittaa, sen myötä väheni myös meidän puunväriset huonekalut, jes!

--------

Mutta - mikä tärkeintä, Rymyn kauan kahdoksissa ollut ängri böördz on löytänyt tiensä takaisin kotiin, kiitos siskoni. Otus ei karkumatkallaan ole paljoa nähtävästi muuttunut, sillä heti alkajaisiksi se jatkoi tuttuun tapaansa kuvieni photobombausta - kuten ylin kuva todisti. Tässäpä bonuksena veijarin edellinen bombaus, jonka jälkeen raukkaparka joutuikin ehkäpä ansaitusti hukka nimiseen paikkaan (eli unohtui siskoni autoon kuukausiksi, toisin sanoen). Saas nähdä pitääkö tälle kaverille kohta omistaa tunniste, sen verran tosissaan se on tämän harrastuksensa ottanut, kröhöm.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti