perjantai 29. tammikuuta 2016

aikuisten värityskirjat | hetki aikaa itselle


AIKUISTEN VÄRITYSKIRJOISTA on tainnut tässä lyhyen ajan sisään tulla aikamoinen trendi, vai tuntuuko musta vaan siltä? No anyway, ei haittaa meikäläistä yhtään, sillä mitä enemmän ihmiset niitä ostavat, sitä erilaisempia ilmestyy markkinoille ja sitä onnellisempi mä olen Törmäsin näihin joskus muutama vuosi sitten ja vaikka ajatus jäi kummittelemaan, en sitten saanut aikaiseksi tehdä asialle mitään. Ehkä noin vuosi takaperin päätin lopulta tilata muutaman, koska mä olen pennusta asti rakastanut nimenomaan värittämistä, en niinkään piirtämistä, ja mähän innostuin hommasta todella!

Itselläni on muutama värityskirja, mutta tässäpä top kolmoseni ja vieläpä järjestyksessä - suosikkini on siis tuo COLOR ME CALM, josta löytyy mukavan erilaisia kuvia. Vaihtelenkin sujuvasti niin kuvien kuin kirjojenkin välillä, en pakota itseäni värittämään mitään loppuun, jos yhtäkkiä iskee fiilis värittää jotain muuta kuvaa. Näiden parissa on kuitenkin tarkoitus rentoutua ja rauhoittua, eikä väkipakolla värittäminen edesauta nähdäkseni kumpaakaan.


Nuo kolme suosikkiani olen tilannut täältä, kun taas muutaman olen ostanut ihan ruokakaupasta. BIG MISTAKE. Jos olisin silloin tiennyt, mitä tiedän nyt, olisi nuo kyseiset vihkoset saaneet jäädä suosiolla kaupan hyllyyn - tai olisin vähintään tutkinut niitä pikkasen paremmin. Toki niissäkin on aivan ihania kuvia, mutta se paperin laatu... mun mielestä kaikista parhain värityskirja on sellainen, missä paperi ei ole liian liukasta tai ohutta, ja kuvia on ainoastaan joka toisella sivulla - tottahan niitä kuvia saa kirjaan enemmän, kun on joka sivulla, mutta värittäminen on sotkuista ja kuvat tuhraantuvat, mistä en pidä yhtään. Toinen mistä tykkään on kierreselkä! Lisäksi, mitä ohuempi kirja on, sen helpompi sitä on värittää vaikka paksu kirja kieltämättä houkuttaa laajemmalla valikoimallaan.



Kaikki nämä äsken mainitsemani kriteerit täyttyvät ainoastaan keskimmäisen kirjan kohdalla, jonka kuvat ovat kaikki Anita Polkutien kynästä, kuten tuo yllä oleva kala. Toki olisin tottakai teoriassa mieluummin ottanut kirjan paksumapana versiona, koska kuvat kävivät vähiin liian äkkiä, mutta käytännössä kirjan ohuus ja varsinkin paperin laatu tekivät siitä ihan täydellisen väritettävän. Tykkäsin lisäksi tosi paljon Polkutien piirtämistä kuvista, tai ainakin hänen tyylistään. Kuvat ovat tosi selkeitä ja mukavia väritettäviä, vaikka vähän enemmän olisin kaivannut  kyllä vaihtelua, tietyn tyyppiset kukat ja lehdet tulivat harvinaisen tutuiksi tuon kirjan myötä... Kirke Muhosen kuvat ovat nekin upeita kaikkine yksityiskohtineen, mutta niissä on omaan makuuni pikkasen liikaa mustaa valmiina. COLOR ME CALM -kirjan kuvat ovat käsittääkseni kaikki Angela Porterin tekemiä ja kuten tosiaan sanoin, ihanan erilaisia, joten sen takia tämä kirja ansaitsee (tällä hetkellä) lempparin tittelin.


Huomasin äkkiä myös sen miten suuri merkitys värikynillä ja niiden laadulla on! Hyvät värikynät tekevät hommasta paljon miellyttävämppä ja rentouttavampaa, ja mulla onkin aikomuksena ostaa lisää kun vaan ehdin. Tahtoisin niiiiiin päästä testailemaan mahdollisimman erilaisia kyniä, jotta löytyisi ne omat suosikit - ja tottakai kaipaan laajempaa väriskaalaa. Nälkä kasvaa syödessä vai miten se meni?! Tällä hetkellä suosin stabiloita, vaikka tuo ystävältäni saama derwent-laatikko on kanssa aika pähee, tykkään hirveästi! Niitä voi itse asiassa käyttää veden kanssa, mutten ehkä lähtisi kokeilemaan ihan minkä värityskirjan kanssa tahansa... derwenteillä värityksen jälki on mun mielestä selkeästi erilaista, jotenkin epätasaisempaa tai rosoisempaa? Sitä en kyllä tiedä huomaako sitä kuvista, itse tottakai näen. Asiantuntija en missään nimessä ole, mutta väittäisin näiden kynien lyijyn olevan joko sen verran pehmeämpää tai muuten vaan erilaisempaa, etteivät ne kulje millä tahansa paperilla yhtä vaivattomasti kuin tavalliset värikynät ja sen takia ainakin mulla mm. käsi väsyy nopeampaa, jos yritän värittää pitkän aikaa pelkästään niillä. Ne muuten sotkevatkin helpommin! Mutta itse värisävyt ovat ihan pirun nättejä, siitä ei pääse yli eikä ympäri.


Tykkään eniten värittää mandaloita ja muita yksityiskohtaisia juttuja, laajat maisemakuvat eivät niinkään innosta, vaikka niitäkin tulee ajoittain väriteltyä. Joskus on kiva värittää systemaattisesti ja orjallisesti tietyillä väreillä --- ja suorastaan raivostua, kun jossain kuviossa ei mene esim. raidat tasan, vaan päädyt värittämään samalla värillä kaksi vierekkäistä, aaargh! Siitä on kuulkaas rentous kaukana, haha. Joskus taas on mukava antaa mennä ja värittää vähän miten sattuu, millä väreillä tahansa - täysin fiiliksen mukaan. Tästä nautin jostain kumman syystä varsinkin silloin, kun olen valmiiksi hyvällä päällä. Älkää kysykö miksi, en tiedä... Ehkä systemaattinen värittäminen vaatii meikäläiseltä sen verran keskittymistä ja miettimistä, etten yksinkertaisesti ehdi ajatella mitään muuta kuin itse värittämistä? Eli silloin kun mieltä painaa joku juttu tai tahdon karkottaa kaikki työhön liittyvät ajatukset, systemaattinen väritys tuntuu toimivan. 


Tässäpä muuten vielä linkit kirjoihin, jotka aion joskus hankkia sekä kasa noiden kolmen kirjan antimia, olkaas hyvät! (Niin siis ottakaa nyt hyvät ihmiset huomioon, että olen viikon lomalla ja edelleen Cambridge Ohjelmalla, joten pitäessäni itseni kiireisenä kuvaamalla värityskirjojani kuin kaksi wee ja tekemällä kaikkea ihan järjetöntä, kuten listaamalla asioita joita tahdon, vältyn repsahduksilta.) Kiitos ja anteeksi, jo tälleen etukäteen. Löytyyköhän sieltä ruudun takaa muita tähän hommaan hurahtaneita, I wonder?! 


SALAINEN PUUTARHA | Johanna Basford
(Itse asiassa laitoin tämän jo tilaukseen kun oli alennuksessa, oho!)


VÄRITÄ ITSELLESI MIELENRAUHAA | Pontus Dahlström



MEREN SYVYYKSISSÄ | Johanna Basford


IHMEELLINEN VIIDAKKO | Millie Marotta





 
MIELEN KÄTKETYT AARTEET | Ulla Fallström

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti