maanantai 29. helmikuuta 2016

keittiössä räjähti


Lauantaina mun oli tarkoitus viettää rento krapulapäivä Henkan lähtiessä sukeltamaan kaverinsa kanssa, mut en mä sit ollutkaan ihan niin heikossa hapessa kuin etukäteen oletin. Mun piti ihan vaan olla ja relata Rymsterin kanssa, tehdä ei yhtään mitään, mutta kuinkas kävikään? Jostain kumman syystä keittiössä räjähti mä päätin tehdä keittiössä täyden inventaarion ja siinä samalla vaihtaa kaikkien tavaroiden paikkoja, kröhöm. Ei mennyt kuin hetki ja keittiö näytti aikalailla tornadon uhrilta... pistin Henkalle varovasti viestiä, josko sittenkin toisi meille salaatit kotiin tullessaan (ei sillä, että keittiönpöydän ääressä olisi ollut tilaa syödä), kokkailu kun olisi ollut aika mahdoton tehtävä tuon sekasorron keskellä... ette edes halua tietää miltä lattia näytti O.o


Kaikki käyttämättömät astiat laitoin joko kiertoon tai käyttöön, yleiskoneen nostin esille (koska mitä hemmettiä me sitä jemmataan vuosi toisensa perään meidän kaapissa, jos ei koskaan edes opetella koko kapistusta käyttämään?! Henkkahan ei edes muistanut koko laitteen olemassaoloa...) ja vähänkään roskalta vaikuttavat jutut heitin suosiolla hemmettiin. Jäljelle jääneet tavarat yritin järjestää nimenomaan käyttötarkoitusta ajatellen - mitä käytetään usein, mitä ei? Kahvipaketti ja suodatinpussit olivat periaatteessa käytännölliset kahvinkeittimen päällä olevassa kaapissa, mutta käytännössä ei - joten siirsin ne suosiolla viereiseen kaappiin ja avot, jo helpottui kahvinkeittimen lataaminen, kun ei tarvitse ovien ja kansien kanssa pelleillä.
 

Meillä on ihan aina ollut astiat korkeassa kaapistossa ikkunan luona ja ruoka-aineet pienemmissä yläkaapeissa, ihan jo silloin kun äiti vielä asui täällä. Mä oon jo kuukausia haaveillut isoista vetolaatikoista, joissa kaikki astiat olisi helppo säilyttää, mutta koska meillä ei sellaisia ole kuin muutama, piti tehdä kompromissi. Siispä siirsin astiat yläkaappeihin!


Korkeaan kaappiin heitin sen sijaan kattilat ja pannut, muovikipot ynnä muut randomit jutut, sekä kuiva-aineet, jotka muuten mahtuivat sinne paljon paremmin kuin mitä noihin ahtaisiin kaappeihin. Nyt ei tarvitse kuin avata kaapin ovet ja samantien näkee mitä kaikkea on ja mitä tarvittaisiin lisää, ai että.


Koko juttu lähti oikeastaan liikkeelle siitä, että jostain syystä tahdoin siirtää tietyt kuiva-aineet lasipurkkeihin (saman tempun tein kylppärissä pyykinpesuaineille jo ikuisuus sitten - siitä se ajatus sitten varmaankin lähti, koska oon siitä asti haaveillut kohokirjoittimesta). Ange onneksi pelasti mun päivän lainaamalla mulle dymon - siitähän se riemu vasta repesikin, ai hitsi. Mun tekisi nyt sitten mieli nakuttaa noita lappuja ihan kaikkialle lavuaarista yöpöytään, haha. Keittiö tuntuu heti enemmän meidän keittöltä äidin keittiön sijaan ja oon muutenkin melko tyytyväinen uuteen järjestykseen. Pientä fiksausta saattaapi vielä vaatia, mutta kuten kanssaeläjän kanssa yhdessä todettiin, kokeilemalla se paras vaihtoehto selviää.


Tämän operaation innoittamana tilasin yhden asiaan liittyvän kirjan, jonka hankintaa olen miettinyt jo aikaisemmin... siitäpä lisää postipaketin saapuessa, en taaskaan malttaisi millään odottaa! Mä olen aina ollut niiiiin nyt-heti-välittömästi -tyyppiä, enkä vissiin muuksi muutu ikinä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti