Moiks! Me ollaan valehtelematta Rymsterin kaa lusmuiltu, lahnailtu ja koomailtu koko tää kylmä ja sateinen talvi, tai siltä se ainakin on tuntunut. Ihan hävettää myöntää, miten vähän me ollaan tehty yhtään mitään. No, eipä tuota koiraakaan paljoa ole kiinnostanut ulkona olla...
En tiedä johtuuko pitenevästä päivästä ja lisääntyvästä auringonvalosta, mut iski se tunne, et nyt on pakko kunnostautua - niin Rymyn kuin emäntänsä! Ensinnäkin taas ollaan siinä pisteessä, ettei hirveästi ole koirakavereita, joiden kanssa energiaa purata, ja uusia kaivattaisiin kipeästi. Henkalla on muutama kaveri, joilla koiria olisi, mutta miehet. No, jospa huomenna vaikka vihjaisin taas kerran asiasta kanssaeläjälle...
Ajattelin yrittää opettaa Rymyn kierimään. Pyöriähän tuo jo osaa, mutta kierimistä en ole tainnut koskaan edes kokeilla poitsun kanssa, joten se löytyy nyt to-do -listalta. Samaiselta listalta löytyy muuten lekuriin soitto, Rympän hampat kaipaisivat putsausta, mutta just nyt ei ole varaa moiseen operatioon. Kyllä, luuthan putsaisivat tehokkaasti, mutta mä en oikein voi sille mitään, ettei Rymy niitä ole kauhean innoissaan ikinä syönyt - paitsi broiskun siipiä, niiden kanssa Rymppä on jaksanut ahkeroida. Voisihan niitä muitakin luita taas kokeilla kyllä. Tai jos Sanna vaikka ensi kerrailla ottaisi välineensä mukaan ja putsaisi meikäläisenkin koiran hampaat? XD
Lenkeillä olen päättänyt opettaa Rymyn kävelemään myös oikealla puolella, jospa se vaikka toisi helpotusta muiden koirien ohittamisiin... toki täältä löytyy niitä, jotka pyrkivät ottamaan vastaantulijan huomioon, mutta sitten löytyy myös näitä, joiden koira/t kulkevat missä sattuvat (esim. lenkkeilyttäjänsä edessä, eli eivät varsinaisesti kummallakaan puolella), eikä tietoakaan siitä, että he voisivat vaihtaa tien toiselle puolelle havaitessaan mun pitävän koiraani siellä mun vasemmalla puolellani. Siinä vaiheessa kun yritän sitten itse vaihtaa puolta, Rymy hämmentyy ihan täysin ja yrittää automaattisesti koko ajan vasemmalle puolelleni, koska jostain syystä en ole koskaan saanut sitä käsittämään, että oikeallakin saa kävellä. Yritin joskus, mutta multa meni yksinkertaisesti hermot, koska siihen aikaan Rymy veti älyttömän paljon muutenkin, ja jätin homman sikseen. Nyt ollaan pari päivä treenattu tätä ahkerasti ja tuntuu, että olen löytänyt sen oikean rauhallisuuden ja ne oikeat keinot, sillä kaikki kävelytieosuudet Rymy käveli suht nätisti oikealla puolellani. Toki aina välillä se hakeutui jalkojeni taakse ja siitä vasempaan, mutta palautin aina takaisin oikealle.
Mutta eipä meillä sen kummempaa. Huomenna viimeistään olisi tarkoitus kokeilla kierimistä, saas nähdä miten tässä käy... Nyt myö lähdetään Rympän kanssa lenkille, siihuu!
En tiedä johtuuko pitenevästä päivästä ja lisääntyvästä auringonvalosta, mut iski se tunne, et nyt on pakko kunnostautua - niin Rymyn kuin emäntänsä! Ensinnäkin taas ollaan siinä pisteessä, ettei hirveästi ole koirakavereita, joiden kanssa energiaa purata, ja uusia kaivattaisiin kipeästi. Henkalla on muutama kaveri, joilla koiria olisi, mutta miehet. No, jospa huomenna vaikka vihjaisin taas kerran asiasta kanssaeläjälle...
Ajattelin yrittää opettaa Rymyn kierimään. Pyöriähän tuo jo osaa, mutta kierimistä en ole tainnut koskaan edes kokeilla poitsun kanssa, joten se löytyy nyt to-do -listalta. Samaiselta listalta löytyy muuten lekuriin soitto, Rympän hampat kaipaisivat putsausta, mutta just nyt ei ole varaa moiseen operatioon. Kyllä, luuthan putsaisivat tehokkaasti, mutta mä en oikein voi sille mitään, ettei Rymy niitä ole kauhean innoissaan ikinä syönyt - paitsi broiskun siipiä, niiden kanssa Rymppä on jaksanut ahkeroida. Voisihan niitä muitakin luita taas kokeilla kyllä. Tai jos Sanna vaikka ensi kerrailla ottaisi välineensä mukaan ja putsaisi meikäläisenkin koiran hampaat? XD
Lenkeillä olen päättänyt opettaa Rymyn kävelemään myös oikealla puolella, jospa se vaikka toisi helpotusta muiden koirien ohittamisiin... toki täältä löytyy niitä, jotka pyrkivät ottamaan vastaantulijan huomioon, mutta sitten löytyy myös näitä, joiden koira/t kulkevat missä sattuvat (esim. lenkkeilyttäjänsä edessä, eli eivät varsinaisesti kummallakaan puolella), eikä tietoakaan siitä, että he voisivat vaihtaa tien toiselle puolelle havaitessaan mun pitävän koiraani siellä mun vasemmalla puolellani. Siinä vaiheessa kun yritän sitten itse vaihtaa puolta, Rymy hämmentyy ihan täysin ja yrittää automaattisesti koko ajan vasemmalle puolelleni, koska jostain syystä en ole koskaan saanut sitä käsittämään, että oikeallakin saa kävellä. Yritin joskus, mutta multa meni yksinkertaisesti hermot, koska siihen aikaan Rymy veti älyttömän paljon muutenkin, ja jätin homman sikseen. Nyt ollaan pari päivä treenattu tätä ahkerasti ja tuntuu, että olen löytänyt sen oikean rauhallisuuden ja ne oikeat keinot, sillä kaikki kävelytieosuudet Rymy käveli suht nätisti oikealla puolellani. Toki aina välillä se hakeutui jalkojeni taakse ja siitä vasempaan, mutta palautin aina takaisin oikealle.
Mutta eipä meillä sen kummempaa. Huomenna viimeistään olisi tarkoitus kokeilla kierimistä, saas nähdä miten tässä käy... Nyt myö lähdetään Rympän kanssa lenkille, siihuu!
Teidän pitäisi tulla joku kerta rälläämään Mopin kanssa ;) Siinä riittäisi touhua Rympylällekin. Tosin nyt tuntuu Mopin kalenteri olevan kovin buukattu, ei ehdi edes emäntänsä kanssa lenkille kun on vientiä :D
VastaaPoistaMä olen opettanut Mopin kulkemaan alusta asti oikealla, kävelytiellä kun tupataan kulkemaan sillä puolen. Nykyään tuo kulkee kummalla puolella vaan, muuta olen huomannut että vapaana ollessaan ohittaa aina oikealta jos mahdollista. Juontaa arvatenkin juurensa tuohon oikealla puolen taluttamiseen. Hihnassa kävelyynhän tuo oli tullessaan opetettu, en tosin tarkemmin tiedä kuinka, mutta hihnan se hahmottaa hienosti. Jos menee hihna jostain syystä jalkojen väliin, niin ei tarvitse kuin laskea hihna maahan niin kaveri setvii itsensä vauhdissa samalle puolen hihnaa :D Osasi tämän jo tullessaan. On se kyllä muutenkin kovin omatoiminen kaveri (mm. lumipaakut poistetaan tassuista ihan ite), se on vähän niinkuin pieni tenava joka sanoo että "ei ku minä ite" ;) Mut tää viesti harhautui aiheesta, sori :P
*M
Ja siis voi hitsi, NIIN pitäis! Ku vaan pystyis ja ehtis ja kerkeis, wäääääää!
PoistaMe alkuun lenkkeiltiin tosi paljon metässä ja käveltiin tien viertä, joten se vasemmalla kulkeminen tuli sitä kautta automaatioksi - enkä jotenkin heti tajunnut, että voisi myöhemmin aiheuttaa ongelmia. Mä siis kävelytielläkin kävelin/kävelen aina ns väärällä puolella, vaikka mä kyllä muistan jostain liikennesäännöistä joskus lukeneeni, että periaatteessa kävelijä saa itse valita puolensa, mut en vannomaan mene :D Ja niin tai näin, musta on jotenkin järjetöntä, ettei esim toinen, jolla koira kävelee kuin unelma, voi sen verran tulla vastaan että vaihtaisi itse sinne väärälle puolelle kun näkee meidän "taistelun". Niinku ihan kilteyttään, tieks?
No mut anyway, tänään mentiin taas aina kävelytiellä oikealla, ja hyvin sujui :) Rymy on aivan urpo näissä asioissa, jos sotkeutuu hihna yms niin on niin avuton kuin olla ja voi - veljensä osaa tyyliin nostaa tassun, jotta emäntänsä saa hihnan setvittyä, mut ei tää XD
PS. Aina saa harhautua aiheesta!!! :D
Mä jotenkin olen aina pyrkinyt kulkemaan kävelytiellä oikeassa reunassa, en tiedä miksi :D Kai se on ainakin autoilijana jotenkin loogisempaa. Oikeanpuoleinen liikenne siis. Mutta paljon kuljettiin Mopin tultua mulle tuolla kävelyteillä niin se tapa jatkui :)
Poistaja joo, nykyään kävelijä voi valita puolensa itse, mutta koen helpommaksi kulkea oikeaa reunaa koska silloin myös pyöräilijät mahtuvat kulkemaan ilman että tarvitsee pujotella missä sattuu kulkevien jalankulkijoiden välistä. Olen myös pyöräilijä joten hahmotan tuota myös sitä kautta :D
*M
Juu, ymmärrän täysin :) Niin minäkin varmaan pentuna olen pyrkinyt, ja ennen Rymyn tuloa, mut kuten sanottu - toi vähän muutti tilannetta, kun lenkkeiltiin paljon teiden varsilla (siellä kun tietääkseni kuitenkin kävellään ns vasenta reunaa, eli koirakin tietenkin autojen takia vasemmalla puolella) ja se vaan jäi. Tuntui niin tyhmältä pyöriä ympyrää kävelytiellä, kun Rymy koko ajan pyrki sinne vasemmalle, tai ei liikkunut ollenkaan, turhautti ja muutenkin koin sen jotenkin hasardimmaksi kuin sen, että kävelen nätisti siellä vasemmalla ja vaihtelen sitten varovasti puolta tilanteen tullen, pyöräilijät ja muut huomioon ottaen - itsehän en ole pyöräilijä. Lähinnä mun pointtini oli siis se, että VAIKKA tiedän käveleväni siellä ns väärällä puolella, en siltikään ymmärrä miksi ihminen, jonka kiltti/hiljainen/rauhallinen/tottelevainen yms koira kävelee nätisti missä tahansa, tai varsinkin ihminen jonka kävelee missä sattuu, ei voisi olla ystävällinen ja vaihtaa puolta, jos näkee, että mulla on oikeesti hankaluuksia pitää oma koirani rauhallisena. En jotenkin uskoa, et jos sua vastaan tulisi ihminen väärällä puolella tietä, joka siis ihan tosissaan yrittää saada koiransa kävelemään nätisti, että sä kulkisit Mopin kaa julmasti kohti asenteella "EI VÄISTETÄ"... Kun sillä ihmisellä voi tosiaan olla ihan joku validi syy, miksi siellä väärällä puolella on. Mä en tee sitä kiusallani. Sen takia nyt yritänki opettaa sinne oikealle, kun tuntuu, että niitä jolta tätä ystävällisyyttä ja tilannetajua löytyy, on vain muutama liikenteessä :)
PoistaOho, kuulostanpa kiihtyneeltä :D EN OLE! Vaikka tää aihe kyllä kieltämättä osuu mun herkkään kohtaani, nimittäin siihen toisten huomioimiseen :P
Poista