Marraskuusta lähtien olen kuivien ja kiristävien poskipäiden ansiosta mietiskellyt aikalailla kaikenlaisia ihonhoitoruutineita, tai lähinnä omalla kohdallani niiden totaalista puuttumista; niitä kun ei ole, ei ollenkaan. Totuushan on se, etten ole koskaan hoitanut ihoani mitenkään rutiininomaisesti ja nyt se alkaa valitettavasti näkymään entistä enemmän... ja mikä pahinta, varsinkin tuntumaan. Liekö vanhuus iskenyt talven myötä, mene ja tiedä, mutta näin naaman huutaessa hoosiannaa tuli sellainen fiilis josko asialle tarttis tehdä jotain, öö. Mä en ole koskaan myöskään meikannut (nää kaks perusjuttua taitaa vähän niinkus kulkea käsikädessä), ellei ripsivärin laittoa
silloin tällöin lasketa, tai niitä ylä-asteen mielenkiintoisia luomivärikokeiluja, joita en halua edes muistella. Jossain vaiheessa ajatus kiinnosti kyllä, mutta
en jotenkin kokenut osaavani, en tiennyt mitä tuotteita käyttää tai
miten, eikä mulla ollut siinä lähellä ketään, jonka kanssa näihin
asioihin olisi voinut perehtyä. Tai ehkä olisi ollut, mutta ei
kiinnostanut tarpeeksi, enkä ehkä uskaltanut mm. huonon itsetunnon takia asiaa ottaa puheeksi
kenenkään kanssa, ei löytynyt pääkopasta sitä luottamusta muihin. Puhumattakaan lukuisista allergioistani, joiden takia reagoin milloin mihinkin. Ja kaiken huipuksi asuin isän kanssa kahdestaan eikä rahaa ollut liikaa käytettäväksi, joten kiinnitin huomioni muihin juttuihin.
Meitä naisia on moneen junaan ja hyvä niin - kouluun ja sittemmin töihin lähdin koiran hankintaan saakka about suoraan sängystä, toisin kuin monet muut tuntemani naisimmeiset. Valitsin aamuisin tietoisesti nukkumisen kaiken muun sijaan ja iltaisin taasen muut toimet, kuten vaikkapa koneella istumisen. Tulin ajatelleeksi, että ehkäpä se pieni hetki itselle päivän molemmista päistä voisi olla hyvä idea - jonkinlainen breikki kaikesta päivän aikana tapahtuneesta, kenties? Ja hei, jos iltaisin ottaisi silloin tällöin käyttöön jonkin sortin kasvonaamiot ynnä muut hoidot, niin voisihan se oma rentoutumishetki edesauttaa jopa nukkumistanikin, sen vaikeus (muutoin kuin aamuisin ja/tai päivisin) kun on aina ollut yksi murheenkryyneistäni.
Ongelman ydin on ja oli luonnollisesti se, että koska mä en ole ikinä tätä naamaani hoitanut sen paremmin, mä en yksinkertaisesti tiennyt mistä aloittaa. Mä en tiedä miten tai millä tai minkälaiset tuotteet mun iholleni edes käyvät, joten päätin ottaa vuoden 2016 missioniksi tähän asiaan perehtymisen, ihan vain itseni takia. Tulin siihen tulokseen, että mä olen sen arvoinen ja ansaitsen hyvän olon siinä missä kaikki muutkin. Koska jostain on tietämättömänkin lähdettävä liikkeelle, aloitin homman niinkin simppelisti kuin pohtimalla omaa ihotyyppiäni, yrittämällä lisätä veden juontia (sen tunnun aina unohtavan) sekä pistämällä tilaukseen FOREVERIN Fleur de Jouvence -ihonhoitopaketin tuotteita [Firming Day Lotion, Mask Powder, Recovering Night Creme & Aloe Activator]. Valintaan vaikutti se, ettei ainakaan satunnaisesti kokeiltuna Aloe Cleanser tai partnerinsa Rehydrating Toner ole kumpainenkaan aiheuttanut minkäänlaisia oireita, eikä nenäkään ole ikinä reagoinut niiden tuoksuun. Villiinnyin hieman ja nakkasinpa ostoskoriin vielä Forever Marine Maskin, reteästi ilman mitään sen kummempaa syytä! En malta odottaa paketin saapumista, mä niiiiiiiin tahdon päästä kokeilemaan noita tuotteita.
Mä ja mun keho ollaan nimittäin päätetty, että vuonna 2016 me yksinkertaisesti vaan voidaan paremmin - mind, body & soul ja sitä rataa. Aiheeseen liittyen, mukamas leikkisänä uuden vuoden lupauksena Henkka lupasi joulukuussa 2016 tulla kotiin ihan jonain tzanning tatumina (Channing Tatum ♡) ja minä taasen lupasin, joskin vähän naurahdellen, tämän mahdollisuuden hänelle suoda useampien kuntosalikäyntien muodossa - ei sillä, että hän varsinaisesti lupaa tarvitsisi, useimmiten ne "hei vois lähtee salille" -ideat vaan sattuvat tulemaan niin lyhyellä varoitusajalla, etteivät ne enää varsinaisesti mahdu meidän aikatauluumme, mutta josko niiden laittaminen suunnitellusti ihan kalenteriin asti muuttaisi tämänkin asian. Saas nähdä, saas nähdä.
Mä ja mun keho ollaan nimittäin päätetty, että vuonna 2016 me yksinkertaisesti vaan voidaan paremmin - mind, body & soul ja sitä rataa. Aiheeseen liittyen, mukamas leikkisänä uuden vuoden lupauksena Henkka lupasi joulukuussa 2016 tulla kotiin ihan jonain tzanning tatumina (Channing Tatum ♡) ja minä taasen lupasin, joskin vähän naurahdellen, tämän mahdollisuuden hänelle suoda useampien kuntosalikäyntien muodossa - ei sillä, että hän varsinaisesti lupaa tarvitsisi, useimmiten ne "hei vois lähtee salille" -ideat vaan sattuvat tulemaan niin lyhyellä varoitusajalla, etteivät ne enää varsinaisesti mahdu meidän aikatauluumme, mutta josko niiden laittaminen suunnitellusti ihan kalenteriin asti muuttaisi tämänkin asian. Saas nähdä, saas nähdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti