Siis voi kääks! Ensinnäkin, tänään sanon hei hei
lomalle, joka ei kyllä varsinaisesti tuntunut lomalta kaiken tuon
lukemisen ja jännittämisen takia. Onneksi on kuitenkin pehmeä lasku
takaisin työmaailmaan, ensimmäiselle päivälle kun kertyy pituutta huimat
3,5 tuntia. Hui, en tiedä miten kestän, haha. Toisaalta taasen, tämä lomani ajankohta mahdollisti sen, että sain paljon paremmin luettua VAKAVA-kokeeseen kuin mitä töissä ollessani olisin saanut luettua, joten olen ihan tyytyväinen, vaikka jäikin tänä vuonna se "rentoloma" kokematta - enhän mä edes ehtinyt käymään oikeastaan missään tai tekemään mitään sen ihmeellisempää, lähinnä istuin kotona nenä ruudussa, ahem. Mutta pitkältihän tässä on kyse prioriteeteista; mä haluan päästä sinne kouluun ehkä enemmän kuin mitään muuta ikinä, ja jos sen päämäärän saavuttamisen takia oli uhrattava yksi loma, niin so be it. Ammattikorkean soveltuvuuskokeeseen en aikoinaan tainnut valmistautua juuri mitenkään, peruskysymyksetkin tulivat ihan puskista, koska en varsinaisesti sinne edes halunnut - nyt ollaan liikkeellä ihan eri fiilingillä, voin kertoa!
Toiseksi, tänään tosiaan julkaistiin lastentarhanopettajan
soveltuvuuskokeen (Jyväskylä) ennakkomatsku, iiiiiiks! Mä olen toisaalta niin
täpinöissäni tän asian suhteen ja toisaalta niin turhatunut - miksei se matsku
voinut ilmestyä nettiin vaikkapa viime maanantaina, kun mulla olisi ollut vielä
viikko lomaa jäljellä?! Paitsi että, ehkä tuo viikon pätkä ilman mitään
ennalta suunniteltua lukuaikataulua yms teki ihan hyvää, ehdin edes
hetken ihan oikeasti mukamas lomailemaan, tai ainakin vähän sinnepäin. Soveltuvuuskoettahan olen jännittänyt siitä hetkestä, kun tiedon sain, eli se on ollut mielessä vähintään 15 tuntia vuorokaudesta, huoh. Ehdin jo vilkaisemaan tossa aamutuimaan noita artikkeleita (Suomenkielinen yhteenveto Anne Soinin Terveystieteen väitöskirjasta Always on the move? Measured physical activity of 3-year-old preschool children & Anna Siippainen, 2012, "SE TIETYNLAINEN VAPAUS ETTÄ LAPSET TIETÄÄ ETTÄ KOKO TALO ON TYHJÄ" Vuorohoidon joustavat sukupolvisuhteet. ) ja onnekseni molemmat vaikuttivat ihan älyttömän mielenkiintoisilta, eli en usko, että siinä suhteessa lukemisen kanssa tulee olemaan mitään ongelmaa -- kunhan vaan ehtii ja kerkii! Vaikkei tällä kertaa opiskelupaikkaa irtoaisi, niin ihan jo oman työni kannalta noiden lukeminen ja sisäistäminen on varmasti ainoastaan positiivinen juttu. Odotan innolla.
Kolmanneksi, H pääsee ensi maanantaina vihdoinkin aloittamaan kesätyönsä Keski-Suomen Pelastuslaitoksella, ihan oikeassa vuorossa siis. Onhan hän ollut jo vuosia Keski-Suomen laitoksen listoilla milloin milläkin nimikkeellä - nuorempi sammutusmies, vanhempi sammutusmies ja mitä näitä nyt onkaan! Alunperin H:n piti aloittaa hommat Jyväskylässä jo aikasemmin tässä kuussa, mutta koska meidän kylän kalustonhuoltaja on pitkäaikaisemmalla saikulla, H lupautui tuuraamaan häntä hippasen pidempään. Sinänsä ihan hyvä juttu, koska se kuitenkin tarkoittaa sitä, että H on ollut tullut joka päivä töiden jälkeen kotiin... mutta kyllä mä silti pidän enemmän noista 24h työvuoroista, jolloin H saa työvuoron jälkeen vapaan tai pari (yleensähän vuorossa on aika selvä systeemi, 24h töitä ja yksi lepo + kaksi vapaapäivää). Ihan normikaavan mukaan ei nuo H:n tulevat vuorot mene, eli saattaa olla vuoron jälkeen lepo + yksi vapaa ja toisen vuoron jälkeen taas lepo + kolme vapaata - niin tai näin, koettiin jo viime kesänä, että tuo rytmi sopii meille meikäläisenkin työvuorot huomioon ottaen paljon paremmin! Ja muutenkin, onhan se nyt ihan eri asia, varsinkin vastavalmistuneena pelastajana, olla Jyväskylässä tekemässä noita hommia ihan oikeasti verrattuna tällaisen kyläpahasen hiljaiseen menoon ja meininkiin. Ihan kohta H lähtee töihin ja siispä minä pääsen lukaisemaan (toivonmukaan rauhassa, Rymy kun ei aina ole samaa mieltä mitä mun ajankäyttöön tulee) tuon soveltuvuuskoematskun, jes! Palaillaan siis astialle, kivaa maanantaita itse kullekin! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti