Siis huhhuh, nyt oli ihan pakko ottaa pieni breikki opiskelusta ja tulla vihdoinkin kertomaan ne Rympylän kuulumiset (ja toki vähän omiakin, myönnän) ekojen viikkojen osalta! No, kaikessa yksinkertaisuudessaan Rymylle kuuluu ihan hyvää - tai eipä tuo ainakaan pahemmin ole valittanut. Toki, vinkuuhan Rymy edelleen silloin tällöin, mutta verrattuna entiseen sekin on vähentynyt melkoisesti, mistä olen enemmän kuin kiitollinen. Ennakkotehtäviäen ja esseiden sun muiden opiskeluun liittyvien juttujen väsääminen ilman oopperamaista taustakuoroa on oikein jees, väitän.
Ollaan otettu tavaksi, että aikalailla kolme lenkkiä mennään päivän aikana. Aamulla puoli kuuden ja kahdeksan välillä on ensimmäinen pissatus ja illan viimeinen sijoittuu siihen ysin ja yhdentoista väliin, vähän riippuen monelta ollaan päivällä käyty tai mihin aikaan on seuraavana aamuna kello soimassa. Päivällä pyritään käymään se yksi pidempi lenkki, tai sitten pari pienempää. Postaus tai kaks sitten, luettelin listan asioista, joiden takia pihaton/parvekkeeton kämppä ei ehkä olekaan huono juttu, ja ilokseni voin todeta olleeni oikeassa; Rymy todellakin saa enemmän liikuntaa, minkä mä koen todella tärkeäksi asiaksi. Toki on päiviä, kun ulkoilut jäävät aivan liian lyhyiksi (kuten eilen, kun Henkan piti illalla käyttää koira kunnon lenkillä, mutta päätyikin sitten olemaan viitisen tuntia ylitöissä), mutta sille nyt ei vaan aina voi mitään. Luentoja ja yliopistolla oloa on ainakin näin alkuunsa ollut paljon vähemmän kuin mitä oletin, mutta oman aikansa päivistä vie lukuisat esseet, oppimistehtävät ja ryhmätyöt, että ei tässä ainakaan tekemisestä ole ollut puutetta - se tietenkin näkyy sitten myös lenkkien pituuksissa, valitettavasti. Oon niin kiitollinen, että kanssaeläjä suostui hyppäämään kanssani tuntemattomaan ja muuttamaan tänne Jyväskylään, koska voin vaan kuvitella miten vähällä huomiolla Rymy olisi, jos olisin joutunut Joutsasta asti tänne joka päivä matkustamaan.
Ja hei, huomasitteko? Mun oli pakko tilata Rymylle nahkainen monitoimihihna, jonka olisin kyllä halunnut vihreänä, ja uudet valjaat. Mä tajusin muuton jälkeen yhtäkkiä, etten oikeastaan luottanut niihin edellisiin valjaisiin, vaikka toki värinsä puolesta fanitan niitä ihan törkeästi. Totuus on kuitenkin se, että mun rentouteni lenkillä vaikuttaa ton remmiräyhän käytökseen, ja mun rentouteeni taasen vaikuttaa huomattavasti se, miten vankasti Rympän asusteisiin luotan. Henkkahan kerran aikoja sitten huomasi vetävänsä perässään pelkkää hihnaa, kun panta oli luisunut kaulasta äkkipysähdyksen johdosta, ja muutenkin Rymy on pari kertaa ollut aika lähellä peruuttaa valjaista ulos ohitustilanteessa. Voitte vaan kuvitella, miten rentona olen pystynyt lenkeillä pysymään... Näiden valjaiden kanssa ei ainakaan vielä ole ollut kyseistä ongelmaa, ja mun on ollut paljon helpompi keskittyä namittamaan Rymyä, kun en ole pelännyt otteeni irtoamista tai koiran valjaista karkaamista.
Edellisillä huudeilla oli liiankin helppoa halutessaan suunnitella ja ajoittaa lenkit niin, ettei kauheasti törmäile muihin koiriin, mutta täällä se on ihan sama monelta lähdet ovesta ulos - todennäköisesti törmäät vähintään kahteen koiraan lenkin aikana, oli kyse miten nopeasta pissatuksesta tahansa. Vajaassa kuukaudessa huomaan varmuuteni kasvaneen, eikä ohitustilanteet tai muiden koirien kohtaamiset aiheuta enää samanlaista stressireaktiota. Rymyn osalta ohitukset sujuvat nykyään vaihdellen eli joskus otus keskittyy täysin nameihin, joinain päivinä korvat ovat jossain ihan muualla, samoin suu...
Meillä myöskin nukutaan yöt, koska takaovella vinkuminen on jäänyt historiaan, yay! Me ollaan oikeasti nukuttu yöt siitä asti kun tänne muutettiin, ja siitä mä olen ehkä eniten innoissani. Muutaman kerran Rymy on herättänyt joskus aamuyöstä, mutta yleensä näinä öinä on ollut todella kylmä ja omaan petiin peittely on auttanut. Mitä aamu- ja iltapissatuksiin tulee, en mä edelleenkään niistä varsinaisesti nauti, mutta ainakaan mun ei tosiaan enää tarvitse puolipukeissa rynnätä ulos komentamaan räkyttävää koiraa (koska en ole laiskuuttani jaksanut pukea ensin päälle) tai nalkuttaa Henkalle, koska sekään ei ole jaksanut pukea ylleen, eli kyllä tää oli meille ihan oikea ratkaisu. Rymyllä ei tosin ole täällä yhtäkään koirakaveria, joten siinä on meille sitten seuraava missio!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti