tiistai 28. toukokuuta 2019

bujo | syyskuu 2018


Edellisessä B U L L E T  J O U R N A L postauksessa esittelin hieman tapaani siirtyä vanhasta bujosta uuteen ja parin kuukauden päästä on itse asiassa aika korkata seuraava ihanuus, jee!  (^_^) Oletan ja toivon, ettei mun tarvitse kauaa olla työttömänä, mikä tarkoittaa tietenkin sitä, että mun bujoni tulee varmaankin käymään läpi jonkinlaisen muutoksen töiden myötä. Tämä siis siksi, etten muun muassa tietosuojasyistä saa jatkossa tuoda töistä mitään oleellisia infoja tai tietoja kotiin, joten mulla tulee todennäköisesti töissä olemaan käytössä pelkästään työjutuille varattu kalenteri. En ole vielä ihan täysin varma mitä uudelta bujolta jatkossa haluan, vaikken siitä missään nimessä aio luopua; bujo on mulle kuitenkin paljon muutakin kuin kalenteri. Tässä postauksessa ajattelin nyt kuitenkin esitellä syyskuun (2018) aukeamat. Mulla meni hermo kuvia ottaessa ja sen näkee taas kerran laadusta, haha. Mulla on tähän asti ollut ihan ok kevät mitä allergiaoireisiin tulee, mutta nyt oon joko vilustunut tai mokomat teki jonkun yllärihyökkäyksen, koska nenä vuotaa ja hermoja kiristää, eikä mikään onnistu... argh. Lisäksi Rymyllä on vatsa sekaisin, mikä tarkoittaa tietenkin sitä, että ollaan käyty ulkona about tunnin välein, huoh.


Syyskuussa päätin olla ihan tolkuttoman villi... Ensinnäkin päätin lopullisesti, että jatkossa käyttäisin bujon täyttämiseen vain ja ainoastaan yhtä kynää ja tästä syystä oli ihan ok valita useampi teemaväri. Käytin syyskuun teemassa Tombow ABT Dual Brush -kyniä ja syksyn kuniaksi valitsin väreiksi oranssin (933), vihreän (158) ja vaalean ruskean (992).


Tykkään älyttömästi yhden parhaimman ystäväni tyylistä täyttää omaa bujoaan, ja esimerkiksi hänen käyttämänsä hashtagit jaksavat aina kerta toisensa jälkeen naurattaa mua. Koska mulla on kuitenkin käytännössä hyvin erilainen tapa täyttää - ja käyttää - omaa bujoani, mun piti hieman modifoida hänen systeemiään. Syyskuussa kirjasin päivittäin ylös päivää ja/tai yleistä fiilistä kuvaavia hashtageja, joita on tälleen jälkikäteen todella hauskaa lukea. Mielialaseurannan (jossa tässä vaiheessa käytin sekä Tombow ABT Dual Brush -kyniä sekä Mildlinereita) kopioin häneltä häpeilemättä, ja se on mulla käytössä edelleen.


Syyskuun viikkonäkymistä mulla ei ole hirveästi sanottavaa, mutta halusin ne tänne kuitenkin taltioida. Päivälokit toimivat mulla edelleen kaikista parhaiten, koska ne ikään kuin pakottavat sut joka päivä bujon äärelle jos mielii pitää bujon ajan tasalla. Siitäkin huolimatta mä silti suosin juoksevia listoja, koska niiden avulla tekemisten suunnittelu etukäteen on helpompaa.



Viikolla 37 mulla olikin käytössä nimenomaan tuollainen suuresti fanittamani juokseva lista. Ongelma on edelleen se, että oon tosi hyvä aikatauluttamaan tekemisiäni paperilla näiden listojen avulla, mutta asioiden tekeminen on kokonaan toinen tarina... juoksevien listojen kanssa bujon ajan tasalla pitäminen ei ole niin justiinsa, mutta omalla kohdallani se usein tarkoittaa nurinkurisesti sitä, että hommat jää tekemättä nimenomaan siksi, kun sinne bujoon ei ole niin pakko kurkata. En tiedä olenko ainoa, jolla on tämä ongelma, mutta minkäs teet? Ongelma on tiedostettu ja työn alla. (-__-)


Viikolla 38 kokeilin vielä juoksevaa listaa. Ja ai niin, mulla kulki koko kuukauden matkassa laadullisten tutkimusmenetelmien lukulista. En tiedä olenko vähän erilainen nuori, mutta mä toivoin jo ekana vuonna, että saataisiin aina ennen luentoja jonkinlainen lukulista, jotta tietäisi mitä kurssikirjallisuutta kannattaisi lukea mitäkin luentoa tai demoa varten. Näitä ei saatu kuin ihan muutamalla kurssilla, harmikseni. Huomasin, että kurssikirjallisuutta tuli oikeasti luettua kurssin aikana, kun se oli merkattu selkeästi bujoon. Aika monen muun kurssin kohdalla kurssikirjallisuus tuli luettua juuri ennen tenttiä tai puolihuolimattomasti oppimistehtävää tehdessä, hups...


Syyskuun vikalla viikolla kokeilin taas päivälokeja. Syyskuun bujoilusta mulle on jäänyt päällimmäisenä mieleen se ei-oo-niin-justiinsa -fiilis, mikä ehkä näissäkin sivuissa näkyy. Koen, että oon toisaalta löytänyt sen oman tyylini ja juttuni, mutta toisaalta myös hyväksynyt sen, että se tyyli saa vaihdella fiiliksen mukaan. Mieli ja fiilis saa muuttua, ja se saa näkyä. Suurin juttu on ollut se epätäydellisyyksien hyväksyminen ja ylipäätään luopuminen siitä ajatuksesta, että kaiken pitää olla just eikä melkein.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti