maanantai 21. joulukuuta 2015

kaaos työhuoneessa

Haaveilen tällä hetkellä lähinnä kahdesta asiasta; uudesta, mielellään toimivasta puhelimesta sekä työhuoneesta, jossa vallitsisi edes jonkinlainen järjestys ja harmonia jatkuvan sekasorron sijaan. Yhdellä kuvalla voin täydellisesti todistaa sekä miksi tarvitsen uuden puhelimen varustettuna paremmalla kameralla että miksi nykyinen työhuoneemme ei vaan toimi.


No, ymmärtänette yskän, olettaisin. Omat haasteensa kyseisen huoneen uudelleen järjestelyyn asettaa ei pelkästään a) huone itse, mutta myös b) liukuovi, c) kaapit sekä tietenkin kaapinovet, joita ei edelleenkään olla kaikkia saatu aikaiseksi maalata ja/tai kiinnittää paikoilleen, d) huonekalut, joiden tulevaisuudesta en oikein tiedä, koska tunnearvo ja henkilökohtainen suosikkini e) eli kaiken tämän lisäksi, huoneeseen olisi hyvä jäädä tila myös ilmapatjaa varten, sillä kovin usein meillä on vieraita yhtäaikaa sekä vierashuoneessa että työhuoneessa.

Herää pakollakin kysymys: mistähän pirusta sitä tämän projektin oikein aloittaisi? No, pitkän - ja kun sanon pitkän, todellakin tarkoitan sitä - mietinnän jälkeen olen vihdoin tullut siihen tulokseen, että jostain on luovuttava ja pieniä kompromisseja tehtävä.

Tällä hetkellä meillä on käytössä kaksi pöytää; minun ihanan ilmava ja tilava pöytäni, jota suorastaan rakastan, sekä Henkan pieni ja ahdas, joka on itse asiassa oikeasti meikkipöytä ja pitää sisällään tavaraa, jota meistä kumpikaan ei todennäköisesti ole nähnyt vuoteen, öö. Minä tykkään omasta tilastani ja siitä, ettei pöydälläni ole muuta kuin minun tavarani suht siistissä järjestyksessä, mutta ehkäpä tässä olisi kompromissin paikka, kröhöm. Jospa tuo kanssaeläjänkin pöytä pysyisi siistimpänä jos kun olisi paremmat säilytysmahdollisuudet ihan siinä käden ulottuvilla?

Tuo meidän kirjahyllymme tuntuu olevan pohjaton musta aukko, joka vetää sisälleen mitä tahansa, ekan luokan kokeista lähtien, joten siinä olisi varmaankin toisen kompromissin paikka... ehkä-mahdollisesti nimenomaan meikäläisen olisi hyvä käydä omat varastonsa läpi ja pohtia onko kaiken säilyttämisessä mitään järkeä vain koska hei, tunnearvo! Niin ja mikä ihaninta, tulostimellekin pitäisi löytää oma paikka, taas. Se kun otettiin käyttöön yllättäen heti välittömästi sen jälkeen, kun olin tunkenut sen kaappiin käyttämättömyyden takia - kuinkas muutenkaan? Siispä, voisiko tässä olla ratkaisu?
Toki joutuisimme jakamaan pöytätilan, mikä on neuroottiselle kontrollifriikille (eli minulle, selvennyksen vuoksi) melkoinen pala purtavaksi, mutta vastapainona; molemmille saataisiin omat säilytystilat, joka voisi itsessään olla todella toimiva juttu. Toki tämän kanssa ilmapatjan kohtalo jäisi vähän kysymysmerkiksi, mutta ehkä kaikkea ei voi saada...

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

viikon arkiruoat testissä | #2


listalta löytyvä VUOHENJUUSTO-BROILERISALAATTI muuttui meidän käsittelyssämme muotoon
HALLOUMI-BROILERISALAATTI

kauppalistalta löytyi:
200g vuohenjuustoa halloumijuustoa
450g broilerinfileesuikaleita kanaa muodossa missä hyvänsä
kurkku
kirsikkatomaatteja
salaattia
persimoni
oliiveja
cashew-pähkinöitä
pinjansiemeniä
viinirypäleitä 

Huom! Alkuperäinen "kauppalista" ja teko-ohje TÄÄLLÄ!!

Kauan siinä nähtävästi kesti, mutta nyt päätettiin taas jatkaa tätä arkiruokakokeilua - vihdoinkin!!! Monesti on mielessä käynyt ja Henkan kanssa asiasta puhuttu, mutta aina tullut muka jotain. Tosiasiassa ei vaan olla saatu aikaiseksi, veikkaisin. Eikun, itseasiassa; vuohenjuusto-broilerisalaatti tehtiin kyllä jo kerran aikoja sitten, mutta kanssaeläjä jätti tuomatta kaupasta mm. pähkinät allergiani takia, persimoneja ei löytynyt ja onnistuttiin sulattamaan vuohenjuuston täysin. Kaiken lisäksi minä totesin, taas kerran, etten ihan aikuisten oikeasti voi sietää tuota kyseistä juustoa, vaikka sitä monet hehkuttavat. Hyi yöks, kiitos ja anteeksi.

Jotenka, tällä kertaa tehtiin suosiolla toisin! :) Pähkinöitä laitettiin tosi ministi allergiani takia ja omaan annokseeni heitin päälle pinjansiemeniä. Sitä paitsi, kuten viimeksi sanoin, tässä kokeilussa on meikäläisen mielestä parasta juurikin se, että pienellä modifoinnilla saa muokattua toisen reseptin itselleen sopivaksi ja kuitenkin samalla pääsee tutustumaan uusin juttuihin; enpä ollut ennen kuullutkaan persimoneista o.O Nyt ne on ihan mun suosikkeja ja niitä on kannettu kotiin kaupasta joka kerta - ihana törmätä johonkin uuteen ja herkulliseen ja todeta, että jumankekka, mä en ole näille allerginen! Meillä tämä versio siis toimi ja mikä tärkeintä, tykättiin kumpikin aikaansaannoksesta.

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

projektina ten stitch blanket

Siis ette usko, mä olen innostunut neulomaan. Kyllä; neulomaan! Uskomatonta se on lähinnä siksi, että mähän en saanut aikoinaan kässän tunneilla edes yhtä sukkaparia tehtyä, koska mä en vaan tajunnut! Mä itse asiassa vasta vähän aikaa sitten opin nostamaan pudonneen silmukan... mummi, joka tehtailee kaikenmaailman sukkia ja juttuja tyyliin liukuhihnatahtia, nauroi kuollakseen tämän kuullessaan. "Siis anteeks," mummi nauroi nauramistaan, "mut miten sä et ole voinut osata kun se on niiiiin helppoa!!" No niiii-i, niinhän se on - NYT - mutta ei siinä silloin ala-asteen kässän tunneilla ollut mitään järkeä tai logiikkaa! 

Tähän astihan olen osannut pelkästään virkata, jotenkuten, mutta tässä  jokunen aika sitten piti opetella ihan neulomaan, sillä tehtiin porukalla tilkkutäkki eläkkeelle jäävälle pomolle. Se oli suht mukavaa puuhaa sitten kun sen tajusi, joten päätin ykskaks yllättäen opetella Ten Stitch Blanket -kuvion --- ihan muuten vaan. Jälki on edelleen aikalailla aloittelijan, ja huomaan tekeväni virheitä virheiden perään, mutta väliäkö tuolla! Tekemällähän sitä oppii - ja aika monta kertaa sain tämänkin projektin aloittaa alusta, ennen kuin tajusin yhtään mitä olen tekemässä (kyllä, mä olen todella säälittävä, hahah). Nyt sujuu jo paljon paremmin! Ja ottaen huomioon, että tätä ennen en tosiaan ole tehnyt kuin muutamat hassut tilkut, niin kai tää on jo ihan hyvä suoritus :D

... Jännä nähdä saanko tätä ikinä valmiiksi; ei sillä, että mulla olisi mitenkään taipumusta haalia itselleni projekteja, jotka sitten jäävät unholaan seuraavan projektin/innostuksen iskiessä...